"Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa"
-Kol 4:2-
Vilpittömässä asioiden Jumalalle jättämisessä ja rukouksessa on voimaa. Joko asiat muuttuvat tai me muutumme, pikkuhiljaa, joskus kivuliaastikin, kun on rukousvastausta odottaessaan haastettu/pakotettu luopumaan ehkä omista vääristä ajatusmalleista ja alkamaan ajatella eri tavoin, enemmän Jumalan tavoin.
Sydän on kovilla, eikä haluaisi luopua itselle tutuista ja turvallisista toimintamalleista, heittäytyä uskon, luottamuksen ja elämän varaan. Pelkokaan ei helposti halua menettää aluevaltauksiaan meissä...
Joskus sitten saamme nopeasti rukousvastaukseksi sen vihreän valon, asiat muuttuvat ja sehän on taas meille helppoa, suorastaan riemullista.
Kuitenkin useimmiten elämäni tärkeimmissä asioissa Jumalan antama rukousvastaus on ollut se, että vastauksen tulemiseen on kulunut aikaa....ja sen aikana minun sydämessäni ja asenteissani on tapahtunut niin radikaali muutos, ettei asian enää olekaan tarvinnut muuttua. Se ei ole ollut helppoa eikä mukavaa, mutta lopulta vähintään yhtä riemullista kuin se helpompi ja nopeampi rukousvastauksen saaminen.
" Rakas Taivaallinen Isä, kiitän, että rukouksessa on voimaa. Anna minulle rohkeutta ja nöyryyttä taipua sinun väkevän kätesi alle ja kokosydämisesti rukoilla, että sinun tahtosi saisi tapahtua minussa ja asioissani, ei niinkään minun oma tahtoni. Kiitos, että saan luottaa, että teet minussa jotain kaunista tahtosi mukaan."
" Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset, niinkuin sopii Herrassa. "
-Kol:3:18-
Miten olla nykyaikana alamainen miehelleni, olemmehan samanarvoiset Jumalankin edessä. Tasa-arvoisuus-alamaisuus, yhtäaikaa...toimiiko se?
Varmaan ydinasiana on raamatunkohta, jossa sanotaan:"Pitäkää nöyryydessä toista parempana kuin itseänne". Se pitää sisällään sen, että ajattelen mieheni parasta, puhun arvostavasti, kuuntelen hänen toiveitaan ja ehdotuksiaan ja olen kaikin puolin rakentava ja rohkaiseva.
Kuullostaa ihanteelliselta, enkä todellakaan kykene tuohon mielestäni tarpeeksi usein, mutta siihen haluan Jumalan avulla pyrkiä, sillä se on todella kaunista.
Arjessa usein käyttäydyn päinvastaisesti, valitettavasti. Vihaiset tai kovat sanat liian usein satuttavat miestäni...En kuitenkaan halua jäädä siihen, vaan Jumalan innoittamana haluan pyytää anteeksi uudelleen ja uudelleen, sitoutua kestäväisesti mieheeni ja kasvaa niin, että voisin olla hyvä apu hänelle...että meistä voisi tulla yhä syvemmin yksi liha.
"Jeesus, loit jotain ihmeellistä miehen ja naisen yhteyteen. Auta löytämään kaiken tämän länsimaalaisen ja kaupallisen ja itsekeskeisen rakkauskäsityksen suosta se rakkaus, jonka sinä olet tarkoittanut aviopuolisoiden välille. Auta löytämään, vaikka täytyisi kaivaa syvälle ja kivunkin kanssa! Murskaa minussa kaikki se, joka tuhoaa! Revi irti jokainen väärä istutus rakkauden tieltä!"
"Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.
Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana;
opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla,
kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti
Jumalalle sydämissänne.
Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa."
-Kol 3:15-17-
Jos me koko ajan enemmän ja enemmän täytämme mieltämme Jumalan Sanalla ja asioilla, niin valtakunnan todellisuus ja myös kokemus valtakunnan todellisuudesta lisääntyy elämässämme... ja myös tuo rauha, josta puhutaan.
Se on hyvin Jumalakeskeistä elämää, tietyllä lailla aivan kuin ison näkymättömän kuplan sisällä, missä vallitsee taivaallinen ilmasto, vaikka ulkopuolella olisi myrsky tai ikirouta.
" Jeesus, olet pakopaikkani, olet lepopaikkani, olet rauhani ja onneni. Minun onneni on olla Jumalaa lähellä... Tänäänkin saan elää taivaallisen täydellisessä rakkauden ja hyväksynnän ilmastossa, minulla ei ole mitään hätää. Kaikki on kunnossa, sillä Isälläni on kaikki hallinnassa. Kiitos sinulle siitä!"
