Rukousprosessissa

"Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa"
                                                       -Kol 4:2-

Vilpittömässä asioiden Jumalalle jättämisessä ja rukouksessa on voimaa. Joko asiat muuttuvat tai me muutumme, pikkuhiljaa, joskus kivuliaastikin, kun on rukousvastausta odottaessaan haastettu/pakotettu luopumaan ehkä omista vääristä ajatusmalleista ja alkamaan ajatella eri tavoin, enemmän Jumalan tavoin.

Sydän on kovilla, eikä haluaisi luopua itselle tutuista ja turvallisista toimintamalleista, heittäytyä uskon, luottamuksen ja elämän varaan. Pelkokaan ei helposti halua menettää aluevaltauksiaan meissä...

Joskus sitten saamme nopeasti rukousvastaukseksi sen vihreän valon, asiat muuttuvat ja sehän on taas meille helppoa, suorastaan riemullista.

Kuitenkin useimmiten elämäni tärkeimmissä asioissa Jumalan antama rukousvastaus on ollut se, että vastauksen tulemiseen on kulunut aikaa....ja sen aikana minun sydämessäni ja asenteissani on tapahtunut niin radikaali muutos, ettei asian enää olekaan tarvinnut muuttua. Se ei ole ollut helppoa eikä mukavaa, mutta lopulta vähintään yhtä riemullista kuin se helpompi ja nopeampi rukousvastauksen saaminen.

" Rakas Taivaallinen Isä, kiitän, että rukouksessa on voimaa. Anna minulle rohkeutta ja nöyryyttä taipua sinun väkevän kätesi alle ja kokosydämisesti rukoilla, että sinun tahtosi saisi tapahtua minussa ja asioissani, ei niinkään minun oma tahtoni. Kiitos, että saan luottaa, että teet minussa jotain kaunista tahtosi mukaan."